Cara kertoo: VOI EI!!

 

Tassu on paketissa ja minä jouduin sairaslomalle! Ei ole kivaa kun olisi jahtikausi parhaimmillaan!

 

Pari päivää takaperin aloin yhtäkkiä aristaa toista jalkaani. Pappa ja mamma ajattelivat että se on vaan jotenkin niksahtanut metsässä juostessa ja menee ohi, koska kuitenkin astuin sen päälle, joskin vähän varoen. Mutta olinkin loukannut kynteni ja koko etujalan kannus turposi. Lääkärireissu siitä tuli. Koko kynsi oli halki ja kannus tulehtunut.

Minut nukutettiin ja kynsi otettiin pois. Sen pitäisi kyllä kasvaa takaisin. Mutta ei tämän kanssa kyllä nyt vähäänaikaan juosta metsässä. Meidän pitäisi pappan kanssa lähteä lintujahtiin pohjoiseen reilun viikon päästä! Lääkäritäti kyllä sanoi että sen pitäisi parantua siihen mennessä, kunhan vaan sielläkin vielä juostessa suojaa sen teippaamalla.

Pappaa kuulemma suretti kovin kun minun kipeää jalkaani koukittiin. Vaikka enhän minä mitään tuntenut. Olin kyllä aika surkea kun makasin lattialla kieli poskella ja yritin heräillä.

Sitten minua kiusattiin vielä tällaisella tötteröllä! Kotona sain onneksi olla ilman sitä jos ihmiset oli vahtimassa etten revi pakettia auki. En kyllä vielä ainakaan ole edes yrittänyt. Huomenna illalla saankin jo ottaa siteen pois, mutta sittenkään sitä ei saisi nuolla. Ulosmennessä se pitää kyllä taas paketoida.

Pappa onneksi hoitaa minua hyvin...sain ruokaakin sohvalle!! Minulla oli vähän hutera olo vielä pitkän aikaa kotonakin nukutuksen jälkeen ja nälkä oli kova kun ruoka-aikakin oli mennyt ohi aikoja sitten. Yritin hoippua syömään, mutta ei minun tarvinnutkaan lähteä täältä lämpimän peiton alta. Olin selvästi aika viluinen kun makasin hievahtamatta peiton alla monta tuntia. Silmät vaan liikkuivat kun seurailin mitä ympärillä häärätään. Illalla vasta lähdin liikkeelle ja hyvinhän se jalka sentään toimii.

Ulosmennessä minulle laitetaan vielä muovipussikin jalkaan! Nyt pitää vaan kiltisti lepäillä ja syödä antibiootit mukisematta ettei mene lapinreissu sivu suun.